Adventtikalenterit kautta aikojen

Suomen Partiotyttöjen johtaja Tessi Fazer innostui Ruotsissa näkemästään adventtikalenterista. Syntyi ajatus, että Suomen Partiotytötkin vosivat tehdä oma kalenterin, jolla kerättäisiin varoja partiotoimintaan.

Fazer pyysi ystäväänsä Ulla von Wendtiä tekemään kuvituksen kalenteriin. Näin syntyi ensimmäinen Suomessa myyty adventtikalenteri vuonna 1947.

Ensimmäinen kalenteri ei ollut menestys. Se oli väritön eivätkä suomalaiset ymmärtäneet avautuvien luukkujen ideaa. Ajatus jäi kuitenkin elämään ja Ulla von Wendt kuvitti myös vuosien 1948–49, 1951–57 ja 1959–64 kalenterit.

1950-luvulla kalentereiden takana luki:
“Adventtikalenterin tarkoituksena on antaa lasten joulun odotukselle lisää viehätystä auttamalla heitä värikkäiden kuvien avulla seuraamaan suuren juhlan asteittaista lähestymistä. Adventinajan joka päivällä on kalenterissa oma luukkunsa, joka avataan siihen merkittynä päivänä. Erityisesti edukseen on kalenteri, jos se asetetaan ikkunalle tai muuten siten, että valo pääsee takaa kirkastamaan avattujen luukkujen kuvia.”

Vuoteen 1980 asti kalenterin taustamateriaali oli ohutta voipaperin tapaista materiaalia, josta valo saattoi paistaa läpi, kun luukku oli avattu.

Kerstin Fryckstrand (1900-1997)
Kerstin Fryckstarnd syntyi Suomessa ja valmistui Helsingissä piirustuksenopettajaksi vuonna 1923. Samana vuonna hän meni naimisiin ja muutti miehensä kanssa Ruotsiin. Ruotsissa hän toimi lastenkirjojen kuvittajana. Kerstinin tuotanto on laaja: hän teki omia kirjoja ja kuvitti yli 150 lastenkirjaa.

1960-luvun alussa partiolaisten adventtikalentereista muutamat olivat pystyyn koottavia. Vuoden 1960 kalenteri oli talo, jolle saattoi taitella neljä seinää ja asettaa sen pystyyn seisomaan.

Anna-Maija Usma kuvitti kalenterit vuosina 1966–72 ja 1975–76. Usma on kuvittanut kalentereiden lisäksi useita musiikkialan julkaisuja ja toiminut viulupedagogina.

Suomen Partiotyttöjärjestö ja Partiopoikajärjestö yhdistyivät vuonna 1972 Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:ksi. Tyttö- ja poikajärjestöjen toiminta jatkui kuitenkin erillisinä Suomen Partiolaisten alla vuoteen 1974 asti. Vuoteen 1973 asti adventtikalenteria julkaisi Partiotyttöjärjestö, mutta vuonna 1974 kalenterin takana komeili sekä tyttöjärjestön että poikajärjestön nimet. Vuodesta 1975 vuoteen 1979 asti kalenterissa ei lukenut julkaisijaa. Vain teksti “partiotoiminnan hyväksi” kertoi, että kyse oli partiokalenterista.

Sirkka Vesikansa (1913-1993) kuvitti partiolaisten adventtikalenterin vuonna 1973. Hän oli aktiivi partiolainen, lempinimeltään Kaleva. Hän teki pitkän uran Suomen partiopoikajärjestön puolella yhdessä miehensä kanssa ja hänelle myönnettiin vuonna 1956 poikkeuksellisesti, ainoana naisena Suomessa, partiopoikien Hopeasusi-kunniamerkki.

1940-luvulta lähtien hän osallistui partiojulkaisujen toimittamiseen ja toimi 60-luvulta alkaen eläkepäiviinsä asti ensin Suomen partiotyttöjärjestön ja sitten Suomen Partiolaisten tiedottajana. Eläkevuosinaan Vesikansa keskittyi maalaamiseen ja osallistui moniin harrastajanäyttelyihin.

Ulla Vaajakallio (1941-) kuvitti kalenterit vuosina 1977–81, -84 ja -88. Vaajakallio on suomalainen lastenkirjojen kuvittaja. Vuonna 1980 Vaajakalliolle myönnettiin Arvid Lydecken -palkinto korkeatasoisesta suomen- tai ruotsinkielisestä lastenkirjasta sekä vuonna 1981 Rudolf Koivun kuvituspalkinto. Hän on ansioitunut myös ikonimaalarina.

Vuonna 1980 ensimmäisen kerran kalenterin takakannessa julkaisijana nimettiin Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry.

Camilla Mickwitz (1937-1989) kuvitti kalenterit vuosina 1982 ja -83. Hän oli suomalainen lastenkirjailija, kuvittaja ja animaattori. Mickwitz aloitti mainospiirtäjänä. 1960-luvun lopussa hän alkoi tehdä lastenkirjoja. Muun muassa Pikku Kakkosen yhä pyörivä jäävaroitus on Mickwitzin animoima.

Marja-Liisa Pitkäranta (1941-2003) kuvitti partiolaisten kalenterit vuosina 1985, -86 ja -87. Pitkäranta oli suomalainen mainosgraafikko ja kuvittaja. Hän oli erikoistunut jouluaiheisiin kortteihin ja kuviin. Pitkäranta jätti tuotantoaan perintönä säätiötestamenttiin. Kertyvistä varoista säätiö jakaa vuosittain apurahoja taidekasvatukseen suuntautuvaan nuorisotyöhön ja tukee vähävaraisia taideopiskelijoita.

Virpi Pekkala kuvitti partiolaisten adventtikalenterit vuosina 1989–91 ja 1999–2000. Pekkala on toiminut mainosgraafikkona ja lastenkirjojen kuvittajana Suomessa. Hän on erikoistunut kortteihin ja joulutervehdyksiin. Vuonna 2003 Pekkala kuvitti postin joulupostimerkit.

Salli Parikka kuvitti kalenterit vuosina 1995 ja 1998. Hän on helsinkiläinen kuvittaja-taiteilija, joka on opiskellut Taideteollisessa Korkeakoulussa kuvanveistoa, piirustusta ja maalausta. Hän on kuvittanut vuodesta 1976 lähtien oppikirjoja, lastenkirjoja, satukirjoja sekä kansia, etikettejä ja postikortteja.

2000-luvulla kalenterien kuvittajat ovat vaihtuneet tiuhaan. Vuodesta 2000 lähtien kalentereiden mukana on saanut kuusi kappaletta pakettikortteja. Vuonna 2007 partiolaisten adventtikalenteri täytti 60 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistiin juhlapainos edellisten vuosien suosituimmasta kalenterista eli Timo Kästämän vuoden 2001 kalenterista. Juhlapainokseen Kästämä teki uusia luukkukuvituksia.

2010-luvun kalenterit ovat Timo Kästämän, Lasse Kataisen, Noora Katon ja Elina Warstan sekä Christel Rönnsin käsialaa.

Elina Warsta kuvitti partiolaisten adventtikalenterin vuosina 2017 ja 2018. Elina Warsta on myös kuvittanut useita lastenkirjoja, ja hänen kirjagrafiikkaansa on palkittu usein Vuoden kaunein kirja -kilpailussa.

Christel Rönns on suomenruotsalainen graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka on erikoistunut lastenkirjojen kuvitukseen. Vuonna 2012 hän voitti Finlandia Junior -palkinnon teoksestaan Det vidunderliga ägget.